9.9.1988

Mainostoimisto B Oy:n ja A:n kanne Helsingin raastuvanoikeudessa

Mainostoimisto B Oy ja A ovat kertoneet, että A oli yhtiön palveluksessa ollessaan erään säätiön tekemän tilauksen perusteella vuoden 1984 alussa suunnitellut ja toteuttanut säätiön huvipuiston teatterin mainonnassa käytettäväksi mainosteoksen, joka muodostui tyyliteltyjen ilmapallojen sommitelmasta. Kysymyksessä oli yksilöllinen ja omaperäinen ja siten tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu taiteellinen teos. Yhtiön ja A:n välisen työsopimuksen perusteella mainitun lain 2 §:n mukaiset käyttöoikeudet teokseen olivat siirtyneet yhtiölle, mutta lain 3 §:n tarkoittamat niin sanotut moraaliset oikeudet kuuluivat edelleen A:lle.

Säätiö ei ollut lunastanut sille toimitettua teosta vaan oli palauttanut sen. Tämän johdosta yhtiö oli laskuttanut säätiötä ainoastaan suunnittelutyöstä.

Tämän jälkeen Mainostoimisto C Oy:ssä oli valmistettu ilman Mainostoimisto B Oy:n ja A:n suostumusta säätiön huvipuiston teatteria varten tyyliteltyjen ilmapallojen sommitelmasta ja mainostekstistä koostuva mainos, joka oli visuaaliselta hahmoltaan ja väreiltään A:n luoman teoksen lähes identtiseksi jäljitelmäksi katsottava muunnelma. Mainostoimisto C Oy oli myynyt valmistamansa mainoksen säätiölle, joka oli käyttänyt sitä huvipuiston teatterin mainonnassa asettamalla sen kappaleita julkisesti nähtäville.

Tämän vuoksi Mainostoimisto B Oy ja A ovat vaatineet, että Mainostoimisto C Oy velvoitettaisiin tekijänoikeuslain 2 §:n, 3 §:n 2 momentin sekä 57 §:n 1 ja 2 momentin nojalla suorittamaan Mainostoimisto B Oy:lle teoksen luvattomasta käyttämisestä hyvityksenä 45.000 markkaa ja korvauksena muusta menetyksestä 20.000 markkaa sekä A:lle korvauksena hänen luomansa teoksen muuntamisen aiheuttamasta kärsimyksestä 10.000 markkaa, kaikki määrät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä 3.9.1984 lukien.

Mainostoimisto C Oy:n vastaus

Mainostoimisto C Oy on kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä. A oli piirtänyt vain luonnoksen, joka ei ollut tekijänoikeuslain suojaama teos. Vaikka sitä pidettäisiin teoksena, ei vastaajayhtiössä valmistettu mainos ollut loukannut sen suojaa, koska mainosta oli puolestaan pidettävä itsenäisenä teoksena. Toisaalta oikeus A:n luonnokseen oli siirtynyt sen tilanneelle säätiölle.

Helsingin raastuvanoikeuden päätös 3.6.1985

Raastuvanoikeus on lausunut selvitetyn, että säätiön annettua Mainostoimisto B Oy:n tehtäväksi suunnitella mainosjulisteen käytettäväksi huvipuiston teatterin mainontaan yhtiön palveluksessa taiteellisena johtajana toiminut A oli vuoden 1984 alussa valmistanut tuohon tarkoitukseen eriväristen tyyliteltyjen nauruun repeävien ilmapallojen ryhmää esittävän luonnoksen, jota säätiö ei kuitenkaan ollut tarkoitukseensa hyväksynyt. Mainostoimisto B Oy:n toimitusjohtajana toimineen henkilön jäätyä huhtikuussa 1984 pois yhtiön palveluksesta ja perustettua yhdessä eräiden muiden henkilöiden kanssa Mainostoimisto C Oy:n viimeksi mainitun yhtiön toimesta oli A:n tekemiä luonnoksia esikuvina käyttäen valmistettu säätiötä varten miltei samanlainen mainos, jota siihen liitettyine teksteineen oli sitten käytetty huvipuiston teatterin mainontaan.

Raastuvanoikeus on katsonut, ettei A:n valmistamia kanteessa tarkoitettuja mainosluonnoksia omintakeisuudestaan huolimatta niiden käyttötarkoitus ja valmiusaste huomioon ottaen kuitenkaan voitu pitää siinä määrin itsenäisinä ja omaperäisinä luovan työn toteutuksina että niitä olisi pidettävä tekijänoikeuslaissa tarkoitettuina teoksina. Tämän vuoksi raastuvanoikeus on hylännyt kanteen ja määrännyt, että asian laatuun nähden Mainostoimisto C Oy:n oli pidettävä oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Helsingin hovioikeuden tuomio 16.12.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi yhtiöt ja A olivat saattaneet jutun, on pääasian osalta jättänyt jutun raastuvanoikeuden päätöksen varaan sekä oikeudenkäyntikulujen osalta, muuttaen raastuvanoikeuden päätöstä, velvoittanut Mainostoimisto B Oy:n ja A:n yhteisvastuullisesti suorittamaan Mainostoimisto C Oy:lle korvaukseksi sillä raastuvanoikeudessa olleista oikeudenkäyntikuluista 10.000 markkaa.

Perustelut

Korkein oikeus katsoo, että A on valmistaessaan Mainostoimisto B Oy:ssä huvipuiston teatterin mainontaa koskevan tilauksen johdosta eriväristen tyyliteltyjen nauruun repeävien ilmapallojen ryhmää esittäviä luonnoksia ja antaessaan siten mainontaa suunnitelleessa työryhmässä syntyneelle idealle itsenäisen ja omaperäisen muodon luonut tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuja kuvataiteen tuotteita.

Mainostoimisto C Oy:ssä on raastuvanoikeuden päätöksessä mainittujen vaiheitten jälkeen keväällä 1984 valmistettu mainos, jonka esikuvaksi sen luonnosta piirrettäessä on sanotun yhtiön toimesta esitetty kaksi A:n valmistamaa luonnosta. Mainos kuvaa niinikään nauravilla kasvoilla varustettuja ilmapalloja. Siinä palloille piirrettyjen kulmakarvojen muoto sekä suun muoto ja väritys poikkeavat jonkin verran A:n teoksista eivätkä palloille piirretyt nipukka ja kanta ole kooltaan identtisiä A:n teosten kanssa. Ilmapallojen samanlainen muoto ja väritys sekä sommitelma kokonaisuudessaan ovat kuitenkin niin samanlaiset, ettei Mainostoimisto C Oy:n mainosta voida pitää itsenäisenä, omaperäisenä teoksena eikä A:n teoksia vapaasti muuntaen aikaansaatuna teoksena.

Tekijänoikeuslain 2 §:n 1 momentin tarkoittamat oikeudet A:n luomiin teoksiin ovat Mainostoimisto B Oy:n ja A:n välisen työsopimuksen johdosta siirtyneet mainitulle yhtiölle. Jutussa on jäänyt näyttämättä, että tekijänoikeus teoksiin, jotka mainoskampanjan tilannut säätiö oli huhtikuussa 1984 palauttanut hylättyinä Mainostoimisto B Oy:lle, olisi siirtynyt yhtiöltä säätiölle.

Korkein oikeus katsoo, että Mainostoimisto C Oy on kerrotulla tahallisella menettelyllään käyttänyt A:n luomia teoksia vastoin tekijänoikeuslakia. Näin ollen yhtiön tulee lain 57 §:n 1 momentin nojalla suorittaa Mainostoimisto B Oy:lle käyttämisestä kohtuullinen hyvitys. Hyvityksen määrässä on otettava huomioon että A:n teokset ovat olleet luonnoksia, joiden käyttäminen mainoksessa on esitetyn selvityksen mukaan edellyttänyt edelleen kehittämistä.

Sen sijaan Korkein oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että Mainostoimisto B Oy:lle olisi koitunut muuta menetystä tai haittaa tai että A:n luomia teoksia olisi muutettu siten, että hänen taiteellista arvoaan tai omalaatuisuuttaan olisi loukattu.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentista ilmenevän periaatteen mukaan Mainostoimisto B Oy:llä ei ole oikeutta korvaukseen sillä jutussa hovioikeudessa olleista kuluista. A:n kanteen osalta asia on ollut niin epätietoinen, että Mainostoimisto C Oy:n on sen osalta pidettävä sillä raastuvanoikeudessa olleet kulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että Mainostoimisto C Oy velvoitetaan suorittamaan Mainostoimisto B Oy:lle kohtuullisena hyvityksenä 5.000 markkaa 16 prosentin korkoineen 3.9.1984 lukien ja että viimeksi mainittu yhtiö ja A vapautetaan hovioikeuden tuomitsemasta oikeudenkäyntikulujen maksuvelvollisuudesta.

Mainostoimisto C Oy velvoitetaan suorittamaan Mainostoimisto B Oy:lle korvaukseksi jutussa täällä olleista kuluista 1.500 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien. Asian laadun vuoksi Mainostoimisto C Oy:n on pidettävä A:n muutoksenhakemuksen osalta sillä täällä olleet kulunsa vahinkonaan.